keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Loni ja Janina


Olen Janina ja ratsastan Lonilla kerran pari viikossa. Menin Lonilla ensimmäisen kerran tammikuussa, yllätyin suuresti siitä kuinka kiva hevonen Lonista paljastui. Olen Loninkaa mennyt enimmäkseen kentällä ilmasatulaa. Yhtenä päivänä käytiin pellolla ja siellä tajusin, että Lonihan menee yllättävän kovaa vauhtia kun sille päälle sattuu. 

24.2 
Tällöin päätin lähteä Lonilla maastoon kaverini kanssa. Loni meni upeasti koko maaston ajan, ei pelännyt autotiellä tai metsässä yhtikäs mitään. Aluksi käveltiin ja ravailtiin asuinaluulla, sieltä siirryttiin vähitellen metsän uumeniin. Käveltiin jyrkkiä ylä-, että alamäkiä. Yhdessä tosi jyrkässä ylämäessä Lonilla meinasi loppua kunto kesken kiipeämisen, mutta kuitenkin jaksoi kavuta ylös asti, jossa sitten pidettiin pieni hengähdystauko. Loppumatka tallille päin kuljettiin kävelytietä pitkin, annoin pitkät ohjat, olin kuitenkin varautunut siihen, että Loni pelästyisi ohi meneviä autoja. 

28.2
Tänään kävin myös Lonilla maastossa. Aluksi hoidin Lonia noin 30min jonka jälkeen oli pitkä harkinta edessä, että lähdenkö ilmansatulaa vai satulalla. Pitkän harkinnan jälkeen lähdin ilmansatulaa. Autotiellä ei ollut taaskaan mitään ongelmaa. Mentiin sama reitti kun lauantaina, metsässä oli tosiaan kolme kaatunutta puuta, jonka yli Loni oli lauantaina vaan kävellyt, mutta tänään hän päätti sitten hypätä kunnon loikalla yli kaikista kolemsta esteestä. Loppumatkalla kun käveltiin taas kävelytietä pitkin ja ohi meni isorekka niin sitä Loni vähän pelästy ja alkoi steppaamaan, mutta ei sen ihmeellisempää tehnyt. 

Loni on ollut aivan ihana kaikkina pävinä mitä sillä olen ratsastanut

-Janina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti